♛ Farsightmeriitit
|
Ratsastaessa Faron on eteenpäin pyrkivä, omalla moottorilla aktiivisesti liikkuva hevonen, joka voi kuitenkin olla hieman vahva kädelle. Se on vauhdikas ja rohkea etenijä sekä hyppääjä, eikä ori tuppaa yleensä liikaa miettimään omia jalkojensa siirtoja. Vaikka vauhtia on, se voi joskus vedellä huolettomasti puomeja alas varomattomalla hyppytekniikalla, joka on välillä hieman huolimatonta. Faron hyppää helposti hieman mistä tahansa, mutta ratsastajan on tehtävä töitä aktiivisen hypyn eteen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Hevonen on herkkä selässä istuvan ratsastajan omalle istunnalle ja jaloille: pienikin virheliike voi viedä orin keskittymisen pois olennaisesta. Sillä löytyy liikettä myös jonkin verran sileällä ratsastaessa, vaikka selkeästi esteet ovat se juttu suoritettaviksi.
Hoitaessa Faron ei ole turhan lauhkea lammas: etenkin satuloidessa se saattaa esitellä hyvinkin hapanta naamaa, mutta kiukkuilu jää yleensä ilmalle irvistelemisen ja korvien heiluttelemisen tasolle. Vatsan seudulle koskemisesta ori ei myöskään pidä liikoja, jotenka satulavyön kiristäminen voi tuottaa harmaita hiuksia. Kuolaimet hevonen ottaa paremmin suuhun mitä antaa kiristää satulavyötä vatsan tuntumassa. Koppiin Faron astelee usein ok hyvin pienen keskustelun jälkeen, mikä saattaa erimielisyyksien kohdatessa venyä tunninkin kestäväksi kriisineuvotteluksi.
Sukutiedot
i. Long Live old trn, 169cm |
ii. Galion old m, 170cm |
iii. Avenger old rn, 171cm |
iie. Night Raven old trn, 167cm | ||
ie. Castella old trn, 168cm |
iei. Vegas old trn, 167cm | |
iee. Canterlot old trn, 169cm | ||
e. Lady Marie old trn, 167cm |
ei. Black King old trn, 167cm |
eii.Dark Lord old trn 168cm |
eie. Lumina old trn, 166cm | ||
ee. Moon Heart old rn, 168cm |
eei. Foreman old trn, 167cm | |
eee. Stormheart old rn, 169cm |
ii. Galion edusti väriltään ruunikkoa ja muuttui rumasta ankanpoikasesta varsinaiseksi rahasampoksi vuosien vieriessä. Hentelö varsa ei ollut silmiä hurmaava näky pellossa, eikä ori ollut helpoimmasta päästä käsitelläkään. Ratsutusvaiheessa se olikin löytänyt tiensä Saksasta Belgiaan, missä Galionista kaavittiin potentiaali ulos ja kaikki sähläenergia pyrittiin suuntaamaan estekentille. Koko nuoruuden ori oli täysin perusterve kaveri. Se oli eloisa ja pörheä steppailija, jonka kanssa sai vääntää välillä kaiken rautalangasta. Ratsastaessa se oli joskus turhankin herkkä ratsastajan istunnalle, eikä antanut yhtikäs mitään ilmaiseksi - paitsi järjettömän vauhdin. Melko hyvän kisauran ja muutamien jälkeläisien jälkeen Galion eläköityi, muutti uuteen eläkekotiinsa ja muutamaa vuotta myöhemmin menehtyi kaasuähkyn seurauksena.
ie. Castella, tummanruunikko hento estehevonen sekin. Galion oli Belgian kasvatteja, eikä koskaan päässyt valloittamaan kaikkein suurimpia kilpakenttiä. Tamman luonne ei antanut periksi huippuluokan kilparatsastukselle, vaikka kilpailuviettiä jonkin verran oli senkin pään sisässä. Luonteen kanssa tasapainotteli kuitenkin mitä loistavin tekniikka hypätessä sekä liikkeissä, jolloin ponnistusvoimaa riitti kolmelle hevoselle jaettavaksi: Castella hyppi kepeästi korkeitakin luokkia, mutta vauhti ei tuntunut ihan riittäneen. Vuosia vaihtelevalla menestyksellä kilpailtuaan Castella jäi siitoshevoseksi kasvatustallille Belgiaan, missä se tuotti maailmaan yhden jos toisenlaisia näpsäköitä estevarsoja, mitkä lähtivät kilpailemaan ympäri Eurooppaa.
Emä Lady Marie oli arvonsa tunteva ja näyttävillä liikkeillä varustettu kapasiteetikas hyppääjä, joka ei jättänyt yleisöä kylmäksi. Ratsastajan hermot sen sijaan saivat olla koetuksella kerta toisensa jälkeen, sillä Maryn selkään kapusivat vain kylmähermoisimmat ja hennoimmat ratsastajat joita tallilla oli tarjota. Tamma on äärettömän herkkä eikä positiivisessa mielessä: pienikin virhe istunnassa, jaloissa tai selässä kostautui hevosen kiukuttelulla, mikä usein ajoikin esteradat automaattiseen hylkyyn ratsastajan maisteltua hiekkoja. Käsitellessä Mary on astetta kivempi tapaus siitäkin huolimatta että sillä on tapana astella hoitajansa varpaille yhden jos toisenkin kerran. Muutaman omistajan kierrettyään suhteellisen pitkän kisauran aikana se jäi siitoshevoseksi tallille Saksaan, missä Mary on varsonut viisi varsaa.
Valmennukset
Aloitus tehtäväksi olin koonnut matalan jumppasarjan, jolla oli tarkoitus saada oria keskittymään paremmin. Pyysin Rosea ratsastamaan Faronin sarjalle ravissa, jotta hevonen saisi itse nostaa laukan sen mielestä sopivassa kohdassa. Neuvoin kuitenkin säilyttämään rauhallisuuden ja tasapainoisuuden jo näinkin alussa. Ori eteni jumppasarjalle maltillisesti, mutta vauhti tuntui hieman kiihtyvän loppua kohden. Käskin Rosea tulemaan heti perään uudestaan ja tekemään paljon puolipidätteitä välissä. Toinen sarja meni jo paljon paremmin - vaikka Faron vaikuttikin kovin innokkaalta.
Rose vaihtui pyynnöstäni suuntaa ja ohjasi Faronin jälleen jumppasarjalle. Nyt ori ei keskittynyt kovinkaan hyvin ja tiputti kolmesta esteestä puomit - niitähän oli vain viisi. Uusi yritys tuotti tulosta, kun Rose muisti ratsastaa oriita tarpeeksi eteen ajamatta hevoseen liikaa vauhtia.
Lopulta käskin ratsukkoa siirtymään välikäynneille ja aloitin varsinaisen radan kokoamisen. Tein muutamat perinteiset pystyesteet, jotka olivat korkeudeltaan noin metrin. Lisäsin myös kolmoissarjan, joka oli hieman matalampi. Lopuksi raahasin vielä radalle okserin. Päädyin tekemään vielä viimeiseksi pystyn, jonka eteen laitoin sinisen pressun vedeksi.
Aherrettuani radan pyysin Rosea ottamaan orin jälleen ohjastuntumalle. Kiinnostuneena Faron katseli rataa ja höristeli korviaan. Rose nosti ohjeideni mukaan laukan ympyrällä aloittaen radan. Huutelin maneesinlaidalta ohjeita pidätteistä ja pohkeista. Ensimmäiset pari pystyä pakka pysyikin Rosella hanskassa, mutta kolmannella pystyllä orin keskittyminen oli taas ties missä tammaunelmissa ja se pudotti puomin huonolla lähestymisellä. Käskin kääntämään orin voltille ennen seuraavaa estettä - se pitäisi saada takaisin kunnolliselle tuntumalle. Rose saikin kuin saikin ratsastettua Faronia jälleen kokoon, vaikka hän joutuikin työskentelemään paljon istunnallaan. Kolmoissarjalla orin keskittyminen oli silminnähtävää ja nainen orin selässä hallitsi liikkensä täydellisesti. Hetken ratsukko näytti harmoniselta. Okserilla Rose unohti hieman sisäpohkeentuen ja Faron hyppäsi vinosti. Puomi ei kuitenkaan kolissut ja tyydyin vain muistuttumaan pohketuen tärkeydestä. "Vesi" pystyn edessä sai Faronin huomion kiinnittymään muualle kuin esteeseen, mutta napakoilla avuilla Rose sai sen tyylipuhtaasti ylitse. Radan jälkeen annoin ratsukolle risut ja ruusut radasta antaen heille pienen kävelytauon. Kävin sillä välin muuttamassa hieman kolmoissarjan korkeutta ylemmäksi.
Välikäyntien jälkeen Rose aloitti jälleen ratsunsa ratsastamisen tuntumalle ja nosti laukan ympyrällä. Tällä kertaa Faron vaikutti innokkaammalta, mutta toisaalta oli keskittyneempänä tehtävään. Pystyt tulivat puhtaasti, hyvin lähestymisen ja Rose muisti ratsastaa oria hyvin tarkasti. Kolmoissarjaa ennen muistutin jälleen pohkeiden tuesta ja huutelin vielä puolipidätteistäkin. Ori loikki esteet korkeustason noususta välittämättä tasapainoisesti ja varmasti. Okseri sujui hyvin, eikä vesi pystyn edessä enää ollut niin pelottavaa, vaikka lähestyminen meinasikin mennä orin keskittymättömyyden vuoksi pilalle - onneksi Rose sai korjattua asian ilman voltteja tällä kertaa.
Radan jälkeen Rose otti Faronin kanssa vielä hieman laukkaa ja ravia. Askeleet olivat nyt paljon temmokkaammat kuin alussa ja ori näytti huomattavasti kevyemmältä. Lopuksi annoin vielä loppupalautteen ratsukolle, muistaen kehua kummankin työskentelyä.
“Hitto vie”, Martin jupisi kevyessä istunnassa ohjaa antaen Faronille, joka otti tilanteesta ilon irti ja antoi kaulan venyä astetta pidemmäksi. Askel muuttui samalla isommaksi ja keinuvammaksi hevosen kevennyttyä.
“Kokeilkaa sama uusiksi. Hyppäsi liian aikaisin. Ota enemmän kiinni, selkeästi liika vauhti saa Faronin itsevarmuuden leijumaan pilvissä”, kentän laidalla aitaan nojannut valmentaja ohjeisti napakalla äänellä. Martin hidasti ratsunsa raviin ja rauhoitti menoa tahdikkaalla kevennyksellä.
“Se on ekalle esteelle ihan hyvä, mutta sitten homma lähtee lapasesta”, Martin kuittasi ja sai vastaukseksi valmentajalta pään nyökkäyksiä. Martin antoi uudet laukka-avut ja Faron totteli edestä keveänä. Puolen kierroksen ajan miehellä oli aikaa rauhoitella hevonen tehtävälle, mikä kulki samalla kaavalla: kaarteessa rauhallisesti okserille, suuremmalla voimalla pystylle. Martin sai pidettyä Faronia enemmän kiinni ennen petollista pientä pystyä, mikä ylittyi pian puhtaasti. Puomeja nostamassa ollut Martinin avopuoliso Emma näytti peukkua hymyillen.
Oli selvää, että Faronin kanssa ei lähdetty kokeilemaan yhtään muita tehtäviä. Martin oli esittänyt ajatuksensa ääneen valmentajan lähelle pysäytettyään oldenburginhevosen, joka uteliaasti tarkkaili lippispäistä miestä kentän laidassa.
“Voidaan toivoa, että kisassa se on paremmin kuulolla. Kokeile ottaa iisisti muutama päivä, hypätkää ainakin kerta ennen Englantiin lähtöä. Eikö se olekin ihan ok hyvin hypännyt edelliset osakilpailut?” Martin joutui hetken miettiä edellisiä kilpailuita.
“Ennen Espanjaa joo, yksi voitto ja Sveitsissä kaksi sijoitusta. Espanjassa häntäpäässä. Oli aika kuuma, lienikö liian kuuma”, Martin kertoi ja rapsutteli Faronin säkää.
“Ihan mahdollista, sanoisin siis että älä nyt ratsasta sitä ihan puhki. Se voi olla, että väsyessään alkaa kikkailemaan suun ja herkkyyden kanssa. Mieluummin sähäkkä kuin pystyyn kuollut ratsu aikaradalla.”
Matka Lontooseen oli sujunut tuttua tapaa rekalla ja lautalla saarivaltiota kohti. Faron oli Martinin mielestä matkustanut orientoituneesti, eikä se ollut osannut stressata tilanteita, kuten ei aikaisemmillakaan kerroilla. Heillä oli Roycewaldin kisoissa mukana tiimi kokeneita kisahevosia, mikä rauhoitti mieltä huomattavasti myös jokaisella ihmisellä. Martin oli saanut muistella miltein kauhulla kahden nuoren hevosen kanssa matkustamista Suomeen elokuun alussa. Se oli ollut totaalinen farssi, eikä mukana ollut uusi ratsastaja Candace ollut nauttinut itsekään tilanteesta liiemmin. Faron oli helppo. Se oli sosiaalinen, ystävällinen ja utelias ori, jolla oli ihailtavan paljon tilannetajua. Martin vertasi monia hevosia turhan helposti oldenburginoriin, mikä oli kasvanut vuosien saatossa ratsastajan suureen suosioon.
Kisapaikalla Faron ei ollut taaskaan pettänyt. Vaikka sen hännässä sai pitää punaista nauhaa muita ratsukoita varoittaakseen (ja sääntöjä noudattaen), oli se omissa oloissaan niin asiallinen, että Martin kykeni nauttimaan hevosen selkään noustessaan. Tuttu, yleensä hyvää onnea tuonut huopa selässä Martin pohjeavuin pyysi Faronin eteenpäin. Mies sai pitää ohjat napakasti tuntumalla heidän lähestyttyä kisakenttää, jossa vuoro pian olisi.
Kilpailutiedot
06.05.2020 Markaryd, Ruotsi - Hannaby Hanami Week - 150 cm - 3 / 24 10.05.2020 Markaryd, Ruotsi - Hannaby Hanami Week - 160 cm - 19 / 27 06.06.2020 Pariisi, Ranska - Euro Sim Tour 2020 - 150 cm - 1 / 26 06.06.2020 Pariisi, Ranska - Euro Sim Tour 2020 - Pääluokka 160 cm - 23 / 33 27.06.2020 Appenzell, Sveitsi - Euro Sim Tour 2020 - 150 cm - 4 / 27 28.06.2020 Appenzell, Sveitsi - Euro Sim Tour 2020 - Pääluokka 160 cm - 4 / 32 18.07.2020 Barcelona, Espanja - Euro Sim Tour 2020 - 150 cm - 23 / 26 18.07.2020 Barcelona, Espanja - Euro Sim Tour 2020 - Pääluokka 160 cm - 27 / 33 28.08.2020 Lontoo, Iso-Britannia - Euro Sim Tour 2020 - 000 cm - 0 / 00 28.08.2020 Lontoo, Iso-Britannia - Euro Sim Tour 2020 - Pääluokka 160 cm - 0 / 00 |
OminaisuuspisteetReaaliaikainen tilanne nähtävissä täällä
ERJ (vt. 6) 2760.41p KRJ (vt. 4) 1487.39p Kuuliaisuus ja luonne 1487.39 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 1273.41p 56 starttia joista... 5 voittoa ja 1 muu sijoitus Sijoitusprosentti 11% |
Kuvat ja tekstit © VRL-14627 / Rose Grove Stable ellei toisin mainita
Sivujen marmoritausta ja divider © Pixabay
Varusteet © Varustevaunu, Equestrian PRO, Sokka Luxuries